kamarijunkkari

Suomi

Substantiivi

kamarijunkkari (6)

1. alimman asteen hovivirkamiehen vakanssi, jonka haltija voi joko palvella virassa vakinaisesti tai olla tarvittaessa yksittäisiä työtehtäviä suorittamaan kutsuttava
2. eräissä maissa myönnettävä arvonimi

Etymologia

• yhdyssana sanoista kamari ja junkkari < käännöslaina ruotsin sanasta kammarjunkare < saksan sanasta Kammerjunker