Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kamari


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kamari (6)[1]

  1. pieni huone, erit. virkahuone
  2. asuinhuone
  3. parlamentin ylä- tai alahuone
  4. (vanhahtava) viranomaisten nimissä
    poliisikamari, tullikamari, kauppakamari
  5. (vanhahtava, puhekieltä) poliisiasema
    rosvot kiinni napataan / kamarille kuskataan (Fröbelin Palikat)

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑmɑri/
  • tavutus: ka‧ma‧ri

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kamari kamarit
genetiivi kamarin kamarien
kamareiden
kamareitten
partitiivi kamaria kamareita
kamareja
akkusatiivi kamari;
kamarin
kamarit
sisäpaikallissijat
inessiivi kamarissa kamareissa
elatiivi kamarista kamareista
illatiivi kamariin kamareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kamarilla kamareilla
ablatiivi kamarilta kamareilta
allatiivi kamarille kamareille
muut sijamuodot
essiivi kamarina kamareina
translatiivi kamariksi kamareiksi
abessiivi kamaritta kamareitta
instruktiivi kamarein
komitatiivi kamareine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

huutokauppakamari, kaksikamarijärjestelmä, kamarifilosofia, kamariherra, kamarikuoro, kamarimusiikki, kamarimusiikkiyhtye, kamarimuusikko, kamarinäytelmä, kamarineiti, kamarineito, kamarineuvos, kamariooppera, kamarioppinut, kamariorkesteri, kamaripalvelija, kamarirouva, kamariteoria, kamariviisaus, kamariyhtye, kauppakamari, lastenkamari, makuukamari, morsiuskamari, nuorkauppakamari, peräkamari, pihakamari, poliisikamari, sänkykamari, saunakamari, tullikamari, ullakkokamari, vinttikamari, yksikamarijärjestelmä, yliskamari

IdiomitMuokkaa

  • joutua kamarille joutua poliisilaitokselle, putkaan

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kamari Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6