kanneta (74-J) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä, slangia) peittää/tukkia joku reikä/aukko
    Kantesin nyt sen aukon, jonne se kaikki vesi oli vajoamaisillansa.

kanneta

  1. (taivutusmuoto) passiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kantaa