kansliaministeri

Suomi

Substantiivi

kansliaministeri (6)

1. pääministerin ohella valtioneuvoston kansliassa toimiva hallituksen jäsen, jota virallisesti kutsutaan ministeriksi valtioneuvoston kansliassa ja josta puhekielessä käytetään nimitystä salkuton ministeri; tehtävä ei ole enää käytössä Suomessa

Etymologia

yhdyssana sanoista kanslia ja ministeri

Käännökset

1. salkuton ministeri

ruotsi: kansliminister

Aiheesta muualla

• kansliaministeri Kielitoimiston sanakirjassa