kanslia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakanslia (12)
- valtionhallinnon tai kunnallishallinnon viraston tai laitoksen organisaatioyksikkö, joka hoitaa hallinnollisia asioita
- organisaation hallinnollinen toimisto
- eduskuntaryhmän kanslia
- rehtorin kanslia
- ortodoksisen seurakunnan kanslia
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑnsliɑ/
- tavutus: kans‧li‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kanslia | kansliat |
genetiivi | kanslian | kanslioiden kanslioitten (kansliain) |
partitiivi | kansliaa | kanslioita |
akkusatiivi | kanslia; kanslian |
kansliat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kansliassa | kanslioissa |
elatiivi | kansliasta | kanslioista |
illatiivi | kansliaan | kanslioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kanslialla | kanslioilla |
ablatiivi | kanslialta | kanslioilta |
allatiivi | kanslialle | kanslioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kansliana | kanslioina |
translatiivi | kansliaksi | kanslioiksi |
abessiivi | kansliatta | kanslioitta |
instruktiivi | – | kanslioin |
komitatiivi | – | kanslioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kanslia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta kansli < saksan sanasta Kanzlei < latinan sanasta cancellī < carcer[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset ja samankantaiset sanat
muokkaa- substantiivit: kanslisti
Yhdyssanat
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.