Norja muokkaa

Substantiivi muokkaa

kant -en

  1. reuna, syrjä, särmä, laita
  2. seutu

Liittyvät sanat muokkaa

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kant yl. (3) (yks. määr. kanten [luo], mon. epämäär. kanter [luo], mon. määr. kanterna [luo])

  1. reuna, syrjä, särmä, laita

Aiheesta muualla muokkaa

  • kant Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro muokkaa

kant (k`an't; gen kandi, part kanti)

  1. särmä, syrjä, reuna; (puhek.) kantti

Taivutus muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa