syrjä
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyrjä (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsyrjæ/
- tavutus: syr‧jä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syrjä | syrjät |
| genetiivi | syrjän | syrjien (syrjäin) |
| partitiivi | syrjää | syrjiä |
| akkusatiivi | syrjä; syrjän |
syrjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syrjässä | syrjissä |
| elatiivi | syrjästä | syrjistä |
| illatiivi | syrjään | syrjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syrjällä | syrjillä |
| ablatiivi | syrjältä | syrjiltä |
| allatiivi | syrjälle | syrjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syrjänä | syrjinä |
| translatiivi | syrjäksi | syrjiksi |
| abessiivi | syrjättä | syrjittä |
| instruktiivi | – | syrjin |
| komitatiivi | – | syrjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syrjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa2. litteän kappaleen kapeampi sivu
|
Liittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- syrjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.