seutu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseutu (1)
- laajahko, tarkemmin määrittelemätön, maantieteellinen alue
- Kotkan sedulla merellä on hallitseva asema.
- Tavallisesti sudet viihtyvät asumattomalla seudulla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈseu̯t̪u/
- tavutus: seu‧tu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seutu | seudut |
genetiivi | seudun | seutujen |
partitiivi | seutua | seutuja |
akkusatiivi | seutu; seudun |
seudut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seudussa | seuduissa |
elatiivi | seudusta | seuduista |
illatiivi | seutuun | seutuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seudulla | seuduilla |
ablatiivi | seudulta | seuduilta |
allatiivi | seudulle | seuduille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seutuna | seutuina |
translatiivi | seuduksi | seuduiksi |
abessiivi | seudutta | seuduitta |
instruktiivi | – | seuduin |
komitatiivi | – | seutuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | seudu- | |
vahva vartalo | seutu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: seudullinen
Yhdyssanat
muokkaaalppiseutu, asuinseutu, hartianseutu, järviseutu, kaupunkiseutu, kotiseutu, kulttuuriseutu, lähiseutu, maaseutu, maatalousseutu, napaseutu, pyhänseutu, pääkaupunkiseutu, rajaseutu, rannikkoseutu, ruotsalaisseutu, saloseutu, seutukaava, seutukunta, seutuliikenne, seutulippu, suomalaisseutu, synnyinseutu, syrjäseutu, teollisuusseutu, tunturiseutu, vuoristoseutu, yönseutu
Aiheesta muualla
muokkaa- seutu Kielitoimiston sanakirjassa