seutuliikenne

Suomi

Substantiivi

seutuliikenne (48-J)

1. samalla seudulla sijaitsevien kaupunkien tai kuntien välinen joukkoliikenne, joka on järjestetty erilleen lähi- ja kaukoliikenteestä, mutta tavallisesti koordinoitu yhteensopivaksi paikallisliikenteen kanssa

Ääntäminen

• IPA: /ˈseu̯t̪uˌliːkenːe/
• tavutus: seu‧tu‧lii‧ken‧ne

Etymologia

• yhdyssana sanoista seutu ja liikenne

Aiheesta muualla

• seutuliikenne Kielitoimiston sanakirjassa