karkulainen

Suomi

Substantiivi

karkulainen (38)

1. joku tai jokin, joka on karannut

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrkuˌlɑi̯nen/
• tavutus: kar‧ku‧lai‧nen

Käännökset

1. joku tai jokin, joka on karannut

englanti: escapee

turkki: firari

Liittyvät sanat

Synonyymit

• karkuri

Yhdyssanat

• viljelykarkulainen

Aiheesta muualla

• karkulainen Kielitoimiston sanakirjassa