karkuri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakarkuri (6)
- henkilö tai eläin, joka on karannut jostakin
- Niuvanniemen karkuri yhä pakosalla (yle.fi)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrkuri/
- tavutus: kar‧ku‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karkuri | karkurit |
| genetiivi | karkurin | karkurien karkureiden karkureitten |
| partitiivi | karkuria | karkureita karkureja |
| akkusatiivi | karkuri; karkurin |
karkurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karkurissa | karkureissa |
| elatiivi | karkurista | karkureista |
| illatiivi | karkuriin | karkureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karkurilla | karkureilla |
| ablatiivi | karkurilta | karkureilta |
| allatiivi | karkurille | karkureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karkurina | karkureina |
| translatiivi | karkuriksi | karkureiksi |
| abessiivi | karkuritta | karkureitta |
| instruktiivi | – | karkurein |
| komitatiivi | – | karkureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karkuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaarintamakarkuri, sotilaskarkuri, vankikarkuri
Aiheesta muualla
muokkaa- karkuri Kielitoimiston sanakirjassa