kehuskella
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakehuskella (67) (taivutus[luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkehusˌkelːɑˣ/
- tavutus: ke‧hus‧kel‧la
Etymologia
muokkaa- frekventatiivimuoto sanasta kehua
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kehuskeleminen, kehuskelu
Aiheesta muualla
muokkaa- kehuskella Kielitoimiston sanakirjassa