kellonsoitto

Suomi

Substantiivi

kellonsoitto

1. viestintätapahtuma, jossa tarkoituksen mukaan valittuja eri kelloja soittamalla välitetään niille ominaisia viestejä

   Seurakuntalaisia kutsutaan kirkkoon kellonsoitolla.

   Kellonsoitto kertoo kouluissa päiväohjelman etenemisestä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkelːonˌsoi̯t̪ːo/
• tavutus: kel‧lon‧soit‧to

Etymologia

yhdyssana sanoista kello ja soitto

Käännökset

1. viestintätapahtuma, jossa eri kelloja soittamalla välitetään niille ominaisia viestejä

ranska: sonnerie f. ruotsi: klockringnin

saksa: Glockenläuten n., Glockengeläute