ominainen

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

ominainen (38) (komparatiivi ominaisempi, superlatiivi ominaisin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka on luonteenomainen; johonkin luonnostaan kuuluva; tunnusomainen
    autisteille ominainen käytös

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈomiˌnɑi̯nen/
  • tavutus: o‧mi‧nai‧nen

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

ominaishaju, ominaiskäyrä, ominaislaatu, ominaislämpö, ominaispaino, ominaispiirre, ominaisteho, ominaisvastus, ominaisväri

Aiheesta muuallaMuokkaa