kenttäpuku

Suomi

Substantiivi

kenttäpuku (1-M)

1. (sodankäynti) armeijassa taistelu- ja harjoituskentillä käytettävä sotilaspuku; Suomessa nykyään korvattu maastopuvulla

Ääntäminen

• IPA: /ˈkent̪ːæˌpuku/
• tavutus: kent‧tä‧pu‧ku

Etymologia

• yhdyssana sanoista kenttä ja puku

Käännökset

1. armeijan taistelu- ja harjoitusasu

ruotsi: fältuniform yl.

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• juhlapuku
• lumipuku
• työpuku
• yöpuku