keuhkorutto

Suomi

Substantiivi

keuhkorutto (1-C)

1. tappavin ruton kolmesta tavallisesta ilmenemismuodosta, jotka voivat esiintyä samanaikaisesti tai erillään

Etymologia

• yhdyssana sanoista keuhko ja rutto

Käännökset

1. ruton ilmenemismuoto

englanti: pneumonic plague ruotsi: lungpest

turkki: pnömonik veba

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• paiserutto, verirutto