kiekua

Suomi

Verbi

kiekua (52-D) (taivutus[luo])

1. (kukosta) laulaa, päästää kiekaisu
2. (kuvaannollisesti) laulaa äänekkäästi tai ärsyttävästi; puhua laulavan kovaäänisesti

Ääntäminen

• IPA: /ˈkie̯kuɑˣ/
• tavutus: kie‧ku‧a

Käännökset

1. (kukosta) laulaa, päästää kiekaisu

englanti: crow ruotsi: gala saksa: krähen

turkki: ötmek venäjä: кукарекать, кричать viro: kirema

Liittyvät sanat

• kiekaisu, kiekaus
• kukkokiekuu, kukonlaulu

Johdokset

• substantiivit: kiekuja, kiekuminen, kiekuna, kieunta
• verbit: kiekaista

Aiheesta muualla

• kiekua Kielitoimiston sanakirjassa