Substantiivi

muokkaa

kieunta (9-J)[1]

  1. kukon huuto

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkie̯unt̪ɑ/
  • tavutus: kie‧un‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieunta kieunnat
genetiivi kieunnan kieuntojen
(kieuntain)
partitiivi kieuntaa kieuntoja
akkusatiivi kieunta;
kieunnan
kieunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kieunnassa kieunnoissa
elatiivi kieunnasta kieunnoista
illatiivi kieuntaan kieuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieunnalla kieunnoilla
ablatiivi kieunnalta kieunnoilta
allatiivi kieunnalle kieunnoille
muut sijamuodot
essiivi kieuntana kieuntoina
translatiivi kieunnaksi kieunnoiksi
abessiivi kieunnatta kieunnoitta
instruktiivi kieunnoin
komitatiivi kieuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kieunna-
vahva vartalo kieunta-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kieunta Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J