kieunta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kukon huuto
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkie̯unt̪ɑ/
- tavutus: kie‧un‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieunta | kieunnat |
genetiivi | kieunnan | kieuntojen (kieuntain) |
partitiivi | kieuntaa | kieuntoja |
akkusatiivi | kieunta; kieunnan |
kieunnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieunnassa | kieunnoissa |
elatiivi | kieunnasta | kieunnoista |
illatiivi | kieuntaan | kieuntoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieunnalla | kieunnoilla |
ablatiivi | kieunnalta | kieunnoilta |
allatiivi | kieunnalle | kieunnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieuntana | kieuntoina |
translatiivi | kieunnaksi | kieunnoiksi |
abessiivi | kieunnatta | kieunnoitta |
instruktiivi | – | kieunnoin |
komitatiivi | – | kieuntoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kieunna- | |
vahva vartalo | kieunta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kieunta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J