kielikello

Suomi

Substantiivi

kielikello (1)

1. (halventava) juoruilija

Ääntäminen

• IPA: /ˈkie̯liˌkelːo/
• tavutus: kie‧li‧kel‧lo

Etymologia

yhdyssana sanoista kieli ja kello

Käännökset

1. juoruilija

italia: comare f.

Aiheesta muualla

• kielikello Kielitoimiston sanakirjassa