Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiljua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kilju

Verbi muokkaa

kiljua (52) (taivutus[luo])

  1. huutaa kovaa kimeällä äänellä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiljuɑˣ/
  • tavutus: kil‧ju‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kiljua Kielitoimiston sanakirjassa