kimaltaa

Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kimaltaa (54-I) (taivutus[luo])

välkkyä heijastuvaa valoa

Ääntäminen muokkaa

IPA: /ˈkimɑlt̪ɑːˣ/
tavutus: ki‧mal‧taa

Etymologia muokkaa

-lta-johdos deskriptiivisestä vartalosta^[1]

Käännökset muokkaa

1. välkkyä heijastuvaa valoa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

substantiivit: kimallus
verbit: (frekventatiivinen) kimallella

Viitteet muokkaa

↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

[1] Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

[1]