kimaltaa

Suomi

Verbi

kimaltaa (54-I) (taivutus[luo])

1. välkkyä heijastuvaa valoa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkimɑlt̪ɑːˣ/
• tavutus: ki‧mal‧taa

Etymologia

-lta-johdos deskriptiivisestä vartalosta

Käännökset

1. välkkyä heijastuvaa valoa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kimallus, kimaltaminen
• verbit: (frekventatiivinen) kimallella