kimaltaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakimaltaminen (38)
- teonnimi verbistä kimaltaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimaltaminen | kimaltamiset |
| genetiivi | kimaltamisen | kimaltamisten kimaltamisien |
| partitiivi | kimaltamista | kimaltamisia |
| akkusatiivi | kimaltaminen; kimaltamisen |
kimaltamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimaltamisessa | kimaltamisissa |
| elatiivi | kimaltamisesta | kimaltamisista |
| illatiivi | kimaltamiseen | kimaltamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimaltamisella | kimaltamisilla |
| ablatiivi | kimaltamiselta | kimaltamisilta |
| allatiivi | kimaltamiselle | kimaltamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimaltamisena (kimaltamisna) |
kimaltamisina |
| translatiivi | kimaltamiseksi | kimaltamisiksi |
| abessiivi | kimaltamisetta | kimaltamisitta |
| instruktiivi | – | kimaltamisin |
| komitatiivi | – | kimaltamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kimaltamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kimaltamis- | |