välkkyä

Suomi

Verbi

välkkyä (52-A) (taivutus[luo])

1. (valosta) syttyä ja sammua tai peittyä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋælkːyæˣ/
• tavutus: välk‧ky‧ä

Käännökset

1. (valosta) toistuvasti syttyä ja sammua tai peittyä

englanti: sparkle

Liittyvät sanat

tuikkia, vilkkua, välkky, välkkyen, välkkyvä, välkähdekkä, välähdellä

Johdokset

• substantiivit: välkkyminen

Aiheesta muualla

• välkkyä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• välkkyä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 952, 1156 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Adjektiivi

välkkyä

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta välkky