tuikkia
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuikkia (61-A) (taivutus[luo])
- (valonlähteestä) vaihdella kirkkauttaan, vilkkua, välkkyä
- (kuvaannollisesti, lähinnä silmistä) loistaa ihastuttavasti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ui̯kːiɑˣ/
- tavutus: tuik‧ki‧a
Etymologia
muokkaamahdollisesti samaa alkuperää kuin verbi2[1]
Käännökset
muokkaa1. vilkkua, välkkyä
|
2. loistaa ihastuttavasti
|
Liittyvät sanat
muokkaatuikahdella, tuikata, tuikku, tuikuttaa
Johdokset
muokkaa- adjektiivit: tuikkiva
- substantiivit: tuikinta, tuikkiminen
Aiheesta muualla
muokkaa- tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaatuikkia (61-A) (taivutus[luo])
- tuikata toistuvasti tai jatkuvasti
Etymologia
muokkaafrekventatiivinen johdos verbistä tuikata ( johdin -i- )
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: tuikkiva
- adverbit: tuikkivasti
Aiheesta muualla
muokkaa- tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa