tuikku
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- pieni pilkahdus valoa; heikko valo
- lämpökynttilä
- (puhekieltä) kulaus, pieni annos juoma (varsinkin alkoholipitoista)
- Tuikku murheeseen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪uikːu/
- tavutus: tuik‧ku
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuikku | tuikut |
| genetiivi | tuikun | tuikkujen |
| partitiivi | tuikkua | tuikkuja |
| akkusatiivi | tuikku; tuikun |
tuikut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuikussa | tuikuissa |
| elatiivi | tuikusta | tuikuista |
| illatiivi | tuikkuun | tuikkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuikulla | tuikuilla |
| ablatiivi | tuikulta | tuikuilta |
| allatiivi | tuikulle | tuikuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuikkuna | tuikkuina |
| translatiivi | tuikuksi | tuikuiksi |
| abessiivi | tuikutta | tuikuitta |
| instruktiivi | – | tuikuin |
| komitatiivi | – | tuikkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tuiku- | |
| vahva vartalo | tuikku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- 2. kynttilä
- suomalaisesta tuotemerkistä Tuikku
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: tuikuttaa
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tuikku Kielitoimiston sanakirjassa