tuikkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuikkiminen (38)
- teonnimi verbistä tuikkia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuikkiminen | tuikkimiset |
| genetiivi | tuikkimisen | tuikkimisten tuikkimisien |
| partitiivi | tuikkimista | tuikkimisia |
| akkusatiivi | tuikkiminen; tuikkimisen |
tuikkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuikkimisessa | tuikkimisissa |
| elatiivi | tuikkimisesta | tuikkimisista |
| illatiivi | tuikkimiseen | tuikkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuikkimisella | tuikkimisilla |
| ablatiivi | tuikkimiselta | tuikkimisilta |
| allatiivi | tuikkimiselle | tuikkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuikkimisena (tuikkimisna) |
tuikkimisina |
| translatiivi | tuikkimiseksi | tuikkimisiksi |
| abessiivi | tuikkimisetta | tuikkimisitta |
| instruktiivi | – | tuikkimisin |
| komitatiivi | – | tuikkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuikkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuikkimis- | |