Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kimmota (74-H) (taivutus[luo])

  1. osua johonkin, johon osuessa kulkurata taittuu
    luoti kimposi kypärästä
    kiekko kimposi laidasta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkimːot̪ɑˣ/
  • tavutus: kim‧mo‧ta

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kimmota Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

kimmota

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kimmottaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kimmottaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kimmottaa