Suomi Muokkaa

Verbi Muokkaa

osua (52) (taivutus[luo])

  1. (heitetystä, ammutusta tms. esineestä) saavuttaa tarkoitettu kohde

Ääntäminen Muokkaa

  • IPA: /ˈosuɑˣ/
  • tavutus: o‧su‧a

Käännökset Muokkaa

Liittyvät sanat Muokkaa

Johdokset Muokkaa

Aiheesta muualla Muokkaa

  • osua Kielitoimiston sanakirjassa