SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

osua (52) (taivutus)

  1. (heitetystä, ammutusta tms. esineestä) saavuttaa tarkoitettu kohde

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈosuɑˣ/
  • tavutus: o‧su‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • osua Kielitoimiston sanakirjassa