SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

osuma (10)[1]

  1. laukaus, heitto tai isku, joka osuu haluttuun kohtaan

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈosumɑ/
  • tavutus: o‧su‧ma

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osuma osumat
genetiivi osuman osumien
(osumain)
partitiivi osumaa osumia
akkusatiivi osuma;
osuman
osumat
sisäpaikallissijat
inessiivi osumassa osumissa
elatiivi osumasta osumista
illatiivi osumaan osumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osumalla osumilla
ablatiivi osumalta osumilta
allatiivi osumalle osumille
muut sijamuodot
essiivi osumana osumina
translatiivi osumaksi osumiksi
abessiivi osumatta osumitta
instruktiivi osumin
komitatiivi osumine-
+ omistusliite

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

osumakuvio, täysosuma

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • osuma Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10