SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

laukaus (39)[1]

  1. tuliaseen laukaiseminen; ammuttu luoti
    Laukaus ei osunut kehenkään.
  2. (urheilu) kiekon lyönti mailalla tai pallon potku maalia kohti

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈlɑu̯kɑus/ tai /ˈlɑu̯kɑu̯s/
  • tavutus: lau‧ka‧us / lau‧kaus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laukaus laukaukset
genetiivi laukauksen laukausten
laukauksien
partitiivi laukausta laukauksia
akkusatiivi laukaus;
laukauksen
laukaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laukauksessa laukauksissa
elatiivi laukauksesta laukauksista
illatiivi laukaukseen laukauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laukauksella laukauksilla
ablatiivi laukaukselta laukauksilta
allatiivi laukaukselle laukauksille
muut sijamuodot
essiivi laukauksena laukauksina
translatiivi laukaukseksi laukauksiksi
abessiivi laukauksetta laukauksitta
instruktiivi laukauksin
komitatiivi laukauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laukaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laukaus-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alanurkkalaukaus, armonlaukaus, harhalaukaus, heittolaukaus, kaarilaukaus, kanuunalaukaus, kierrelaukaus, kiväärinlaukaus, kunnialaukaus, kääntölaukaus, lakaisulaukaus, laukaussarja, laukaustenvaihto, lyöntilaukaus, lähtölaukaus, maalilaukaus, ohilaukaus, pistoolinlaukaus, rangaistuslaukaus, rannelaukaus, roikkulaukaus, rystylaukaus, tolppalaukaus, tykinlaukaus, vahingonlaukaus, varoituslaukaus, yhteislaukaus, ylänurkkalaukaus

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • laukaus Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39