rebound

Englanti

Substantiivi

rebound (monikko rebounds)

1. (urheilu) pelivälineen kimpoaminen takaisian peliin; levypallo (koripallossa); paluupallo (jalkapallossa); paluukiekko (jääkiekossa)

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	rebounds
part. prees.	rebounding
imp. & part. perf.	rebounded

rebound

1. kimmota
2. palautua, nousta takaisin aikaisemmalle tasolle (kuvaajan käyrästä, tilastoista)