kiteinen

Suomi

Adjektiivi

kiteinen (34-C)

1. aineesta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteensa mukaiseen järjestykseen

Etymologia

substantiivi kide (vahva vartalo kite|e-) + johdin -inen

Käännökset

1. kiteinen

englanti: crystalline

Liittyvät sanat

kiteetön, kiteinen aine

Aiheesta muualla

• kiteinen Kielitoimiston sanakirjassa