kide
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa
- (kristallografia) säännöllisen muotoinen, tasopintojen rajoittama kappale, joka syntyy spontaanisti kiteytymällä
- (ilmatiede, murteellinen) lumikide, lumihiutale
- (ilmatiede, murteellinen) jääriite
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkideˣ/
- tavutus: ki‧de
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kide | kiteet |
| genetiivi | kiteen | kiteiden kiteitten |
| partitiivi | kidettä | kiteitä |
| akkusatiivi | kide; kiteen |
kiteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiteessä | kiteissä |
| elatiivi | kiteestä | kiteistä |
| illatiivi | kiteeseen | kiteisiin kiteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiteellä | kiteillä |
| ablatiivi | kiteeltä | kiteiltä |
| allatiivi | kiteelle | kiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiteenä | kiteinä |
| translatiivi | kiteeksi | kiteiksi |
| abessiivi | kiteettä | kiteittä |
| instruktiivi | – | kitein |
| komitatiivi | – | kiteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kidet- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaajääkide, kaksoiskide, kaksoskide, kidehila, kidejauhe, kidekemia, kidemuoto, kideoppi, kideoptiikka, kidepinta, kiderakenne, kideryhmä, kidesokeri, kidetiede, kidevesi, kvartsikide, lumikide, nestekide, vuorikide
Aiheesta muualla
muokkaa- kide Kielitoimiston sanakirjassa