kide
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (kristallografia) säännöllisen muotoinen, tasopintojen rajoittama kappale, joka syntyy spontaanisti kiteytymällä
- (ilmatiede, murteellinen) lumikide, lumihiutale
- (ilmatiede, murteellinen) jääriite
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkideˣ/
- tavutus: ki‧de
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kide | kiteet |
| genetiivi | kiteen | kiteiden kiteitten |
| partitiivi | kidettä | kiteitä |
| akkusatiivi | kide; kiteen |
kiteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiteessä | kiteissä |
| elatiivi | kiteestä | kiteistä |
| illatiivi | kiteeseen | kiteisiin kiteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiteellä | kiteillä |
| ablatiivi | kiteeltä | kiteiltä |
| allatiivi | kiteelle | kiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiteenä | kiteinä |
| translatiivi | kiteeksi | kiteiksi |
| abessiivi | kiteettä | kiteittä |
| instruktiivi | – | kitein |
| komitatiivi | – | kiteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kidet- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
jääkide, kaksoiskide, kaksoskide, kidehila, kidejauhe, kidekemia, kidemuoto, kideoppi, kideoptiikka, kidepinta, kiderakenne, kideryhmä, kidesokeri, kidetiede, kidevesi, kvartsikide, lumikide, nestekide, vuorikide
Aiheesta muualla muokkaa
- kide Kielitoimiston sanakirjassa