kitkeä

Suomi

Verbi

kitkeä (58) (taivutus[luo])

1. poistaa maasta, haluttujen kasvien seasta

   kitkeä rikkaruohoja

2. (kuvaannollisesti) poistaa, hävittää

   Uusi pormestari lupasi kitkeä rikollisuuden kaupungista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkit̪keæˣ/, [ˈk̟it̪k̟e̞æ]

• tavutus: kit‧ke‧ä

Käännökset

1. poistaa maasta, haluttujen kasvien seasta

englanti: weed

saksa: jäten

1. poistaa, hävittää

englanti: root out, uproot, eradicate

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kitkeminen, kitkentä

Aiheesta muualla

• kitkeä Kielitoimiston sanakirjassa