kitkeminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakitkeminen (38)
- teonnimi verbistä kitkeä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kitkeminen | kitkemiset |
genetiivi | kitkemisen | kitkemisten kitkemisien |
partitiivi | kitkemistä | kitkemisiä |
akkusatiivi | kitkeminen; kitkemisen |
kitkemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kitkemisessä | kitkemisissä |
elatiivi | kitkemisestä | kitkemisistä |
illatiivi | kitkemiseen | kitkemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kitkemisellä | kitkemisillä |
ablatiivi | kitkemiseltä | kitkemisiltä |
allatiivi | kitkemiselle | kitkemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kitkemisenä (kitkemisnä) |
kitkemisinä |
translatiivi | kitkemiseksi | kitkemisiksi |
abessiivi | kitkemisettä | kitkemisittä |
instruktiivi | – | kitkemisin |
komitatiivi | – | kitkemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kitkemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kitkemis- |