kiusoitella

Suomi

Verbi

kiusoitella (67-C) (taivutus[luo])

1. tehdä varsinkin puhumalla pientä tahallista kiusaa, joka on leikkimielistä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiusoi̯telːɑ/

Etymologia

johdos substantiivista kiusa (vartalo kiusa- + johdin -(i)tel:(i)ttele- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. tehdä tahallista kiusaa

englanti: tease japani: からかう

ranska: taquiner, embêter

Liittyvät sanat

• kiusata

Johdokset

• substantiivit: kiusoitteleminen, kiusoittelu

Aiheesta muualla

• kiusoitella Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 915 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa