Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

koloni

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kolo
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kolo
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kolo
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kolo
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kolo

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

koloni

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kolona
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta kolona

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

koloni yl. (3) (yks. määr. kolonin [luo], mon. epämäär. kolonier [luo], mon. määr. kolonierna [luo])

  1. siirtomaa, siirtokunta
  2. siirtolapuutarha
  3. lastensiirtola
  4. (biologia) yksisoluisten eliöiden yhdyskunta

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • koloni Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)