kolo
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- pieni kuoppa tai syvennys, reikä
- eräiden eläinten pesä tai niiden kaivertama kulkuaukko
- Hiiret pinkaisivat koloonsa.
- (lapsellinen) karies, bakteerien tuottaman maitohapon syövyttämä reikä hampaan kiilteessä
- (kuvaannollisesti) oleskelutila
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkolo/, [ˈkʷo̞lʷo̞]
- tavutus: ko‧lo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolo | kolot |
| genetiivi | kolon | kolojen |
| partitiivi | koloa | koloja |
| akkusatiivi | kolo; kolon |
kolot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolossa | koloissa |
| elatiivi | kolosta | koloista |
| illatiivi | koloon | koloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kololla | koloilla |
| ablatiivi | kololta | koloilta |
| allatiivi | kololle | koloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolona | koloina |
| translatiivi | koloksi | koloiksi |
| abessiivi | kolotta | koloitta |
| instruktiivi | – | koloin |
| komitatiivi | – | koloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kolo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: koloinen
Yhdyssanat
muokkaahampaankolo, hiirenkolo, kallionkolo, ketunkolo, kivenkolo, kololintu, kolonelli, kolopesijä, kolopuu, kuusiokolo, muurinkolo, myyränkolo, pesäkolo, puunkolo, rotankolo
Aiheesta muualla
muokkaa- kolo Kielitoimiston sanakirjassa
Esperanto
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolo
Ido
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolo
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakȍlo n.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /'kôlo/
- tavutus: ko‧lo
Taivutus
muokkaa| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | kolo | kola |
| genetiivi | kola | kola |
| datiivi-lokatiivi | kolu | kolima |
| akkusatiivi | kolo | kola |
| vokatiivi | kolo | kola |
| instrumentaali | kolom | kolima |
Aiheesta muualla
muokkaa- kȍlo Hrvatski jezični portal
Puola
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolo m. (monikko kolowie)
Etymologia
muokkaalyhentymä sanasta kolega
Substantiivi
muokkaakolo n. (monikko kola)
- (slangia) korkeakoulussa suoritettava jonkin aineen koe
- (monikoton) kolo; Serbiasta peräisin oleva piirissä tanssittava eteläslaavilainen kansantanssi
Etymologia
muokkaa(koe) lyhentymä sanasta kolokwium, (tanssi) serbokroaatin kolo
Serbia
muokkaaSubstantiivi
muokkaakȍlo n. (kyrillinen коло)
Tšekki
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolo n.
- pyörä
- polkupyörä
- (urheilu) kierros, erä
- kierros (vaaleissa)
- První kolo prezidentských voleb v Chorvatsku – Kroatian presidentinvaalien ensimmäinen kierros
Taivutus
muokkaa| sijamuoto | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | kolo | kola |
| genetiivi | kola | kol |
| datiivi | kolu | kolům |
| akkusatiivi | kolo | kola |
| vokatiivi | kolo | kola |
| lokatiivi | kole / kolu* | kolech |
| instrumentaali | kolem | koly |