Interjektio

muokkaa

kaveri

  1. puhuttelu miespuolisen us. vieraan henkilön huomion kiinnittämiseksi
    Hei, kaveri! Kuinka pääsee assalle?
    Kaveri, vippaa vitonen!

Substantiivi

muokkaa

kaveri (6)

  1. Ihminen kenen kanssa olet tekemisissä ilman yhtä tiettyä muuttujaa kuten: työpaikkaa, harrastusta tai yhteistä kaveria
    Olen saanut jo paljon kavereita.
    Hän on paras kaverini.
    Lapsi tarvitsee kavereita.
  2. (arkikieltä) mies; heppu, veikko, tyyppi, äijä (nuorisoslangia), kundi
    Kuka tuo kaveri on?
    Hän on erittäin fiksu kaveri.
    Kaveri leveilee autollaan.
  3. (murteellinen) seurustelukumppani, etenkin poikaystävä
    Ei me enää olla yhdessä. Mulla on jo uus kaveri.
  4. (urheiluslangia) vastustaja; vastustava joukkue
    Kaveri oli parempi.
    Kaveri pelasi paremmin.
    Kaverin puolustuspeli oli tiivistä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑʋeri/, [ˈkɑ̝ʋe̞ri]
  • tavutus: ka‧ve‧ri

Taivutus

muokkaa

Huomautukset

muokkaa
  • (merkitykseen ystävä) Sana kaveri ei ole yhtä "syvällinen" kuin ystävä: ihmisellä voi olla sydänystävä, mutta ei *sydänkaveria; miehellä voidaan sanoa olevan paljon hyviä kavereita, muttei yhtään todellista ystävää; naisilla usein päinvastoin jne.

Etymologia

muokkaa
  • Sanan alkuperästä on kolme teoriaa: Se on joko
    1. kontaminaatio, sulauma sanoista kamraatti ja toveri,
    2. laina jiddišin sanasta חבֿר (khaver), joka puolestaan on suoralaina hepreasta tai
    3. laina slaavilaisesta sanasta говорить (govorit, ’puhua’), josta olisi ensin muodostettu slangiverbi kaveerata ja tästä substantiivi kaveri, ’puhekumppani’.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kaveri Kielitoimiston sanakirjassa
  • kaveri Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 332, 4001 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa