toveri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
toveri (6)
- henkilö jota yhdistää puhujaan yhteinen työ tai toiminta ja tuttavuussuhde; kumppani, ystävä
- luokkatoveri
- työtoveri
- Piti marssia Saksan rinnalla auringonnousuun, mutta jouduttiin sammutteleen tovereiden tulipaloja Rovaniemellä.
- vasemmistolaisten (ja joidenkin äärioikeistolaisten) aatetovereista käyttämä termi sekä puhuttelusana
- Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman porvaristolle yllättäviä ja käsittämättömiä. (Missä on Stalin, siellä on voitto, Otto Wille Kuusinen)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪oʋeri/
- tavutus: to‧ve‧ri
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toveri | toverit |
genetiivi | toverin | toverien tovereiden tovereitten |
partitiivi | toveria | tovereita tovereja |
akkusatiivi | toveri; toverin |
toverit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toverissa | tovereissa |
elatiivi | toverista | tovereista |
illatiivi | toveriin | tovereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toverilla | tovereilla |
ablatiivi | toverilta | tovereilta |
allatiivi | toverille | tovereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toverina | tovereina |
translatiivi | toveriksi | tovereiksi |
abessiivi | toveritta | tovereitta |
instruktiivi | – | toverein |
komitatiivi | – | tovereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | toveri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
venäjän sanasta товарищ ’това́рищ’ (továrištš).[1][2]
Käännökset muokkaa
2. aatetoveri etenkin vasemmistolaisten kielenkäytössä
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: toverillinen
- substantiivit: toveruus
Yhdyssanat muokkaa
aatetoveri, ammattitoveri, asetoveri, asuintoveri, elämäntoveri, huonetoveri, ikätoveri, keskustelutoveri, kilpatoveri, kirjeenvaihtotoveri, kohtalotoveri, koulutoveri, lajitoveri, lapsuudentoveri, leikkitoveri, luokkatoveri, matkatoveri, miestoveri, opiskelutoveri, pelitoveri, puhetoveri, puoluetoveri, pöytätoveri, rikostoveri, sellitoveri, seuratoveri, sovintoveri, taistelutoveri, toveriasunto, toverihenki, toverijoukko, toverikuri, toveripiiri, työtoveri, vierustoveri, virkatoveri, vuodetoveri
Aiheesta muualla muokkaa
- toveri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana toveri.