toveri
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
toveri (6)
- henkilö jota yhdistää puhujaan yhteinen työ tai toiminta ja tuttavuussuhde; kumppani, ystävä
- luokkatoveri
- työtoveri
- Piti marssia Saksan rinnalla auringonnousuun, mutta jouduttiin sammutteleen tovereiden tulipaloja Rovaniemellä.
- vasemmistolaisten (ja joidenkin äärioikeistolaisten) aatetovereista käyttämä termi sekä puhuttelusana
- Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman porvaristolle yllättäviä ja käsittämättömiä. (Missä on Stalin, siellä on voitto, Otto Wille Kuusinen)
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈt̪oʋeri/
- tavutus: to‧ve‧ri
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toveri | toverit |
genetiivi | toverin | toverien tovereiden tovereitten |
partitiivi | toveria | tovereita tovereja |
akkusatiivi | toveri; toverin |
toverit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toverissa | tovereissa |
elatiivi | toverista | tovereista |
illatiivi | toveriin | tovereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toverilla | tovereilla |
ablatiivi | toverilta | tovereilta |
allatiivi | toverille | tovereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toverina | tovereina |
translatiivi | toveriksi | tovereiksi |
abessiivi | toveritta | tovereitta |
instruktiivi | – | toverein |
komitatiivi | – | tovereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | toveri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
EtymologiaMuokkaa
slaavilainen laina[1]
KäännöksetMuokkaa
2. aatetoveri etenkin vasemmistolaisten kielenkäytössä
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: toverillinen
- substantiivit: toveruus
YhdyssanatMuokkaa
aatetoveri, ammattitoveri, asetoveri, asuintoveri, elämäntoveri, huonetoveri, ikätoveri, keskustelutoveri, kilpatoveri, kirjeenvaihtotoveri, kohtalotoveri, koulutoveri, lajitoveri, lapsuudentoveri, leikkitoveri, luokkatoveri, matkatoveri, miestoveri, opiskelutoveri, pelitoveri, puhetoveri, puoluetoveri, pöytätoveri, rikostoveri, sellitoveri, seuratoveri, sovintoveri, taistelutoveri, toveriasunto, toverihenki, toverijoukko, toverikuri, toveripiiri, työtoveri, vierustoveri, virkatoveri, vuodetoveri
Aiheesta muuallaMuokkaa
- toveri Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.