toveri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatoveri (6)
- henkilö, jota yhdistää puhujaan yhteinen työ tai toiminta ja tuttavuussuhde; kumppani, ystävä
- luokkatoveri
- työtoveri
- Piti marssia Saksan rinnalla auringonnousuun, mutta jouduttiin sammutteleen tovereiden tulipaloja Rovaniemellä.
- vasemmistolaisten (ja joidenkin äärioikeistolaisten) aatetovereista käyttämä termi sekä puhuttelusana
- Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman porvaristolle yllättäviä ja käsittämättömiä. (Missä on Stalin, siellä on voitto, Otto Wille Kuusinen)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪oʋeri/
- tavutus: to‧ve‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toveri | toverit |
genetiivi | toverin | toverien tovereiden tovereitten |
partitiivi | toveria | tovereita tovereja |
akkusatiivi | toveri; toverin |
toverit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toverissa | tovereissa |
elatiivi | toverista | tovereista |
illatiivi | toveriin | tovereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toverilla | tovereilla |
ablatiivi | toverilta | tovereilta |
allatiivi | toverille | tovereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toverina | tovereina |
translatiivi | toveriksi | tovereiksi |
abessiivi | toveritta | tovereitta |
instruktiivi | – | toverein |
komitatiivi | – | tovereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | toveri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavenäjän sanasta товарищ ’това́рищ’ (továrištš).[1][2]
Käännökset
muokkaa2. aatetoveri etenkin vasemmistolaisten kielenkäytössä
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: toverillinen
- substantiivit: toveruus
Yhdyssanat
muokkaaaatetoveri, ammattitoveri, asetoveri, asuintoveri, elämäntoveri, huonetoveri, ikätoveri, keskustelutoveri, kilpatoveri, kirjeenvaihtotoveri, kohtalotoveri, koulutoveri, lajitoveri, lapsuudentoveri, leikkitoveri, luokkatoveri, matkatoveri, miestoveri, opiskelutoveri, pelitoveri, puhetoveri, puoluetoveri, pöytätoveri, rikostoveri, sellitoveri, seuratoveri, sovintoveri, taistelutoveri, toveriasunto, toverihenki, toverijoukko, toverikuri, toveripiiri, työtoveri, vierustoveri, virkatoveri, vuodetoveri
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana toveri.