Substantiivi

muokkaa

kumppani (6)[1]

  1. uskollinen seuralainen, kaveri, jonka kanssa puuhaillaan yhteisiä asioita
    Musti oli Pekan uskollinen kumppani.
  2. elämäntoveri, seuralainen, aviopuoliso
    Nykyään kumppanin voi löytää netistä.
  3. saman alan toimija, jonka kanssa tehdään yhteistyötä, liikekumppani
  4. yhtiön osakas

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkumpːɑni/
  • tavutus: kump‧pa‧ni

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

< ruotsi < ranska[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.