Substantiivi

muokkaa

joukkue (48)

  1. (urheilu) ryhmä, jossa peli pelataan
  2. (sodankäynti) ryhmistä koostuva sotilasyksikkö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjou̯kːueˣ/, [ˈjo̞ukʷːue̞ˣ]
  • tavutus: jouk‧ku‧e

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi joukkue joukkueet
genetiivi joukkueen joukkueiden
joukkueitten
partitiivi joukkuetta joukkueita
akkusatiivi joukkue;
joukkueen
joukkueet
sisäpaikallissijat
inessiivi joukkueessa joukkueissa
elatiivi joukkueesta joukkueista
illatiivi joukkueeseen joukkueisiin
joukkueihin
ulkopaikallissijat
adessiivi joukkueella joukkueilla
ablatiivi joukkueelta joukkueilta
allatiivi joukkueelle joukkueille
muut sijamuodot
essiivi joukkueena joukkueina
translatiivi joukkueeksi joukkueiksi
abessiivi joukkueetta joukkueitta
instruktiivi joukkuein
komitatiivi joukkueine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo joukkuee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
joukkuet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

all stars -joukkue, ammattilaisjoukkue, edustusjoukkue, finaalijoukkue, hiihtojoukkue, hopeajoukkue, isäntäjoukkue, jalkapallojoukkue, joukkueenjohtaja, joukkuehenki, joukkuekilpailu, joukkueluistelija, joukkuemitali, joukkuemäenlasku, joukkuemäki, joukkuepeli, joukkuerangaistus, joukkueurheilu, juniorijoukkue, jääkiekkojoukkue, jääpallojoukkue, kakkosjoukkue, kiekkojoukkue, kisajoukkue, kiväärijoukkue, koripallojoukkue, kotijoukkue, kultajoukkue, kärkijoukkue, käsipallojoukkue, lentopallojoukkue, liigajoukkue, maailmanmestaruusjoukkue, maajoukkue, maaottelujoukkue, mestarijoukkue, miesjoukkue, naisjoukkue, nappulajoukkue, olympiajoukkue, painijoukkue, panssarintorjuntajoukkue, pesäpallojoukkue, pronssijoukkue, puolijoukkue, puulaakijoukkue, rugbyjoukkue, sarjajoukkue, sekajoukkue, seurajoukkue, sinkojoukkue, suosikkijoukkue, tyttöjoukkue, vastajoukkue, vesipallojoukkue, vierasjoukkue, viestijoukkue, viestinjuoksujoukkue, voittajajoukkue, ykkösjoukkue

Aiheesta muualla

muokkaa