korttitalo

Suomi

Substantiivi

korttitalo (1)

1. pysty- ja vaakasuoraan pinotuista pelikorteista tehty rakennelma
2. (kuvaannollisesti) epävakaa tai hutera rakennelma tai muu viritelmä, joka romahtaa helposti

   Yhteiskunnan ei pidä olla valheille perustuva korttitalo.

Ääntäminen

• IPA: [ˈkortːiˌtɑlo]

Tavutus

• tavutus: kort‧ti‧ta‧lo

Etymologia

• yhdyssana sanoista kortti ja talo

Käännökset

1. pelikorteista tehty rakennelma

afrikaans: kaartehuis englanti: house of cards espanja: castillo de cartas m. hollanti: kaartenhuis n. islanti: spilaborg f. kreikka: σπίτι από τραπουλόχαρτα n. norja (bokmål): korthus norja (nynorsk): korthus

portugali: castelo de cartas m. puola: domek z kart m. ruotsi: korthus saksa: Kartenhaus n. tšekki: domeček z karet m. ukraina: картковий будинок m. unkari: kártyavár venäjä: карточный домик m.

2. epävakaa viritelmä

englanti: house of cards hollanti: kaartenhuis n. italia: castello di carte m. mandariinikiina: 卡家 (kǎjiā)

ranska: château de cartes m. saksa: Kartenhaus n. ukraina: картковий будинок m. venäjä: карточный домик m.

Aiheesta muualla

• korttitalo Kielitoimiston sanakirjassa