kostautua

Suomi

Verbi

kostautua (52-F) (taivutus[luo])

1. saada, tulla huonoja seurauksia kostona laiminlyöntien, varomattomuuden, huolimattomuuden tms. vuoksi

   Moni jätti tänä vuonna hakematta passia, mutta se voi kostautua – näissä neljässä tilanteessa tarvitset virallisen henkilötodistuksen (yle.fi)

Ääntäminen

• tavutus: kos‧tau‧tu‧a / kos‧ta‧u‧tu‧a

Etymologia

• kostaa + -utu-

Käännökset

1. saada huonoja seurauksia

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• kostaa, kosto

Johdokset

• substantiivit: kostautuminen

Aiheesta muualla

• kostautua Kielitoimiston sanakirjassa