kostaa

Suomi

Verbi

kostaa (53) (taivutus[luo])

1. antaa samalla mitalla tai pahemmin takaisin, mitä on saanut

Ääntäminen

• IPA: /ˈkost̪ɑːˣ/
• tavutus: kos‧taa

Käännökset

1. antaa samalla mitalla tai pahemmin takaisin, mitä on saanut

kroaatti: (pf) osvetiti (se), (impf) osvećivati (se)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kostaja, kostaminen, kosto
• verbit: kostautua

Aiheesta muualla

• kostaa Kielitoimiston sanakirjassa