krev

Tšekki

Substantiivi

krev f. (monikko krve)

1. veri

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	krev	krve
genetiivi	krve	krví
datiivi	krvi	krvím
akkusatiivi	krev	krve
vokatiivi	krev	krve
lokatiivi	krvi	krvích
instrumentaali	krví	krvemi

Etymologia

• protoslaavilainen *kry << protoindoeurooppalainen *krewh₂-