Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kruunata (73) (taivutus[luo])

  1. julistaa hallitsijaksi tyypillisesti asettamalla kruunu päähän korkein juhlamenoin
  2. (historia) vaata: tarkistaa mitta ja hyväksyä se virallisesti kruunun leimalla
    Kapat on määräajoin kruunattava.
    Vuoden 1734 lain mukaan mittojen oli valtakunnassa oltava yhtäläisiä ja kruunattuja.
  3. (kuvaannollisesti) olla (jonkin) huipennuksena

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkruːnɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: kruu‧na‧ta

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Substantiivit muokkaa

Idiomit muokkaa

  • olla kruunaamaton kuningas
    1. olla jossakin kaikkein paras ilman, että on saanut siitä (virallista) tunnustusta

Aiheesta muualla muokkaa