kullata (73-I) (taivutus[luo])

  1. päällystää kullalla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkulːɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: kul‧la‧ta

Etymologia

muokkaa
  • sanan kulta vartalosta kulla- ja suffiksista -ta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • aika kultaa muistot – mennyt aika muistetaan parempana kuin nykyaika

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kullata Kielitoimiston sanakirjassa