kumista

Suomi

Adjektiivi

kumista

1. (taivutusmuoto) positiivin partitiivin yksikkö sanasta kuminen

Substantiivi

kumista

1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta kumi

Verbi

kumista (66) (taivutus[luo])

1. pitää matalaa kantavaa kaikuista ääntä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkumist̪ɑˣ/
• tavutus: ku‧mis‧ta

Käännökset

1. pitää matalaa kantavaa kaikuista ääntä

englanti: toll

Liittyvät sanat

• kumina

Johdokset

• substantiivit: kumiseminen
• verbit: kumistaa, kumisuttaa

Anagrammit

mukista

Aiheesta muualla

• kumista Kielitoimiston sanakirjassa