kumiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakumiseminen (38)
- teonnimi verbistä kumista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumiseminen | kumisemiset |
| genetiivi | kumisemisen | kumisemisten kumisemisien |
| partitiivi | kumisemista | kumisemisia |
| akkusatiivi | kumiseminen; kumisemisen |
kumisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumisemisessa | kumisemisissa |
| elatiivi | kumisemisesta | kumisemisista |
| illatiivi | kumisemiseen | kumisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumisemisella | kumisemisilla |
| ablatiivi | kumisemiselta | kumisemisilta |
| allatiivi | kumisemiselle | kumisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumisemisena (kumisemisna) |
kumisemisina |
| translatiivi | kumisemiseksi | kumisemisiksi |
| abessiivi | kumisemisetta | kumisemisitta |
| instruktiivi | – | kumisemisin |
| komitatiivi | – | kumisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kumisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kumisemis- | |